Rooster Deathfest vol1 day 2. 15.08.2015

Rooster Deathfest. Tämmösiä lisää!
Lähettiin Juuson ja Antin kanssa Torveen ihmettelemään blackmetal-mörököllei.

Illan avasi Axeslaughter Lappeenrannasta, mutta tämä sattui jäämään näkemättä.

Paikalle saavuttuamme tarkistetiin merch-tiski ja tehtiin ostoksia. Tämän jälkeen olikin sitten hyvä mennä odottelemaan seuraavaa bändiä.

Kyy.
Uudenkarhea Lahtelainen bändi jonka jäsenistö on niinsanotusti kysymysmerkkiä. Vaikka jätkät nähtiinkin siinä lavalla, niin äkkiä en tunnistanut yhtäkään naamaa entuudesta tai muista bändeistä.
Musiikillisesti tämä oli suuri positiivinen yllätys ja tämä oli myöskin heidän ensimäinen esiintyminen ikinä.
Lavan ottivat haltuun, kuin vanhat tekijät joten hatun nosto. Ens kuus uusiks tai lokakuussa.Eimuista.

Devouring Star.
Itselleni tämäkin oli täysi kysymysmerkki entuudesta, mutta olihan tiukkaa myllytystä.
Jätkien kanssa ihmeteltiin, että miten helvetissä nää pystyy vetää koko keikan Torvessa nahkatakit päällä? Ite en pysty edes olemaan yleisössä nahkatakissa.
Hiton tiukka bändi ja pitäis ottaa kyllä tämäkin jatkokuunteluun.

Krypts.
Olin jotenkin unohtanut kokonaan tämän bändin olemassaolon.
Näin bändin Hammer Open Airissa 2012, mutta ajankohta ja sen hetkinen musiikillinen kiinnostus ei kohdannut, mutta nimi "jäi" mieleen.
Enen tätä iltaa päätin tarksitaa musan ja hitto, että kolahti ja kovaa. Deathdoomia jostain likaisimmista viemäriputkista. Aivan täydellistä suunnilleen tässä genressä.
Keikkahan olikin sitten aivan armotonta tulitusta alusta asti. Tämä pitää kyllä pitää jatkossa paremmin mielessä.

Sacrilegious Impalement.
Viimeksi nähnyt tämän bändin 2009 Helsingin Gloriassa "Black Curse Over Hellsinki"-tapahtumassa. Pari ep:tä ja demo alla sillon.
Nykyään noiten lisäksi kolme täyspitkää ja kokoelma levy sekä hitosti keikkoja.

Tästä voin sanoa rehellisesti odottaneeni aivan perkeelistä tätä keikkaa.
Black metal oli yläasteella ja ammattikoulussa erittäin lähellä sydäntä ja Sacrilegious Impalement varsinkin tutustumisen jälkeen. Myöskin yksi niistä harvoista bändeistä joita tuli tässä vuosien varrella "black metal tauon" aikana kuunneltua sillointällöin.

Keikka starttaa Sacrilegious Impalementin "Sacrilegious Impalement"-ep:n biisillä "Sacrilegious Impalement". Ovelaa eikö?
Löysät pois heti alkuun ja blastbeat jauhaa suunnilleen koko keikan ajan, kuin katupora takaraivoon.
Järjettömän tiukka setti ja lavakarisma oli parempi, kuin monillamonillamonilla muilla "ammattilais"bändeilläkään.
Tätä haluan ehdottomasti lisää.

Rytmihäiriö. LPRHC-fest. 31.07.15

Lappeenranta. Täällä ei tule kylläkään käytyä liikaa. Olikohan elämäni kolmas vai neljäs kerta.

Yhden aikaan piti olla Helsingissä ja kahdelta roudaamassa. Sen jälkeen pitikin lähteä. Vaan eipäs lähdetty sattuneista käytännön syistä. Eipä siinä. Kiire ei ole.

Matka Lappeenrantaa alkaa matkojen tavanomaisella ihmettelyllä ja takaosaston tölkin sihauksilla.

Matkalla ei otettu turhia pysähdyksiä. Ennen Utin abc:tä josta poimittiin kyytiin To/Die/For-yhtyeen vokalisti reissukaveriksi ei vissiin pysähdytty kertaakaan. Tästä enää vajaa tunti.

LPR on aina jännä paikka. Siellä on kaikkea vaikka ei olekkaan.

Pelimestoille löydettiin nopeasti ja siellä ne opastusmysteerit alkoikin. Ensimmäinen järkkäri joka nähdään on hiukkasen noh päihtyneen oloinen ja tämähän herättää huumorin aina.
Lainaus keskustelusta:
Järkkäri: "Ja ajatte vaa tuosta. Siel on portti, mut ei teidän siitä tarvi välittää."
Jokumeistä kommentoi jotain. En muista mitä.

Järkkäri: "Joo. Auton voitte parkkeerata minne vaan. Tuol on bäkkäri ja siel on Viinaa!"
Otto: "Oletkos sinä saannut maistaa sitä viinaa?"

Järkkäri: "Khyllä vaan!!"
Porukka repee tässä kohtaa hitonmoisee nauruun.

Tapahtumahan on rakennettu ja toteutettu DIY-hengessä. Tilanteen vaatiessa joku meni moottorisahan kanssa aina välillä sahaamaan lankkua, lautaa ja levyä ja kävi välillä korjaamassa jotain. Jännän näköstä touhua haha!

Eipä siinä. Kamat kasaan ja odottelemaan. 

Nyt kävikin kämmi! Me ei oltu otettu Jannen varakitaraa messiin. Ongelma, mutta hoidettavissa. Kiitos M.O.R.A.lle lainasta!

Paitamyynti hoitui festivaalialueella, mutta toisin kuin yleensä, niin bändin crewin omasta toimesta. Villen puoliso Aino otti vastuun. Itse jäin lavan lähettyville toimintavalmiuksiin.

Setti lähtee käyntiin ja meininki on loistava.

Yleisö nauttii Surmacoresta ja lavallakin meininki näyttää olevan varsin hyvä.

Yleisösurffareita ja pitti pyörii. Nyt ollaan festari meiningeissä! Hyvä!

Villen kanssa ruvettiin siinä setin puolen välin jälkeen ihmettelemään, että mitäs helvettiä.
Biisei olis viel jäljellä 7, mutta 14minuuttia soittoaikaa? Ei muutakuin infoa bändille.

Loput biisit menikin sitten läpi ilman välispiikkei ja pienesti nopeutetulla temmolla.

Täältä pesee!

Viimeisenä esitettyn kappaleen "Saatana On Herra" aikana päätin käydä huutamassa ei toivottua informaatiota mikrofoniin. Että oli jännää haha!

Keikka loppui vissiin minuutin yli soittoajan. Hyvin ne jätkät tiivisti.

Kamat lavalta ja kasaan. Paitatiski kasaan. Ajattelin käydä syömässä, mutta tarjoilu olikin jo näemmä pääosin loppunut. Enpäs käynnytkään syömässä sitten.

Ennen lähtöä kävin pyörimässä alueella ja näkyihän niitä tuttujakin naamoja siellä.
Ratfacen Jussi oli baarin puolella. Pakko mainostaa, että Ravintola Torvi hoiti baarin tänäkin vuonna näissä kemuissa.

Bäkkärille ihmettelemään ja tohoilemaan. Tovin päästä sitten alkoikin ihmisjahti jälleen.
Jälleen pakko mainita. Tuo sana "ihmisjahti" kuullostaa pahalta, mutta se ei ole paha eikä vittumaista.

Se on ihan mielenkiintoinen prosessi aina. Käyhän se kieltämättä välillä vähän hermoille, kun yrität kasata joukot ja viimeistä metsästäessä joku toinen tekee katoamistempun. Hauskaa se silti on.

Lappeenrannasta piti lähteä siten, että olisi keretty Tulisuudelmaan Mokoman keikalle.

Eli lähtö olisi pitänyt tapahtua viimeistään klo21. Eipä tapahtunutkaan.

Aikataulusta oltiin noin tunti ja jotain myöhässä ja matkallahan pidetään tietenkin kusibreikkei.

Tältä reisuslta jäi mieleen varsinkin se, kun Otto jonglöörasi Gambina-pulloilla. Ei sitäkään ihan joka reissulla näe haha!

Utissa pysähdys ja To/Die/For-miekkonen jää kyydistä. Mukava heppu.

Matka jatkuu kohti Tulisuudelmaa vaikka keikalle ei keretäkkään.

Tulisuudelmalle päästyä osa porukasta tuleekin toiseen tulokseen. Vantaan yökerhoon keikan jälkeen melkein selvinpäin? Ei kiitos.

Osa porukasta jäi ja loput jatkoi matkaa.

Kamat treenikselle. Perhe Sorvali kotiin. Auto takasin hakupaikkaan ja omaan autoon. Janne kotiin ja ei muutakuin oma keula kohti omaa kotia.

Turun reissun tapaan katselen, kun aamuruuhka Helsinkiin päin venyy ja vanuu. Itsehän suunnistan syömisen kautta kotiin ja nauran heille.

Kesä oli niin sanotusti sitten siinä. Vielä oli yksi festarireissu mikä pitäis toteuttaa kaveriporukalla ja sen jälkeen voi todeta festarikauden päättyneen.

Rytmihäiriön kanssa touhutaan seuraavan kerran lokakuussa Tampereella ja Barren Earthin kanssa sitten useampi viikonloppu marras-joulukuussa.

Kiitos ja hei.

Rytmihäiriö. Indie-Iltamat. Turku 29.07.15

Helsinki kutsui tunnetusti aikaiseen.

Aurinko porottaa ja on keskiviikko. Mitä voi odottaa sisäklubikeikalta Turussa keskiviikkona heinäkuussa? Mysteereitä.

Helsingistä porukka kyytiin ja tällä kertaan meillä oli crewiä melkein enemmän, kuin porukkaa bändissä. Mitja ja Pyry lähti matkaan.

Turussa ollaan aikataulussa, mutta klubin puolesta aikataulut taasen venyi ja vanui pitkin iltaa.

Kamat sisään, lavalle ja kasaan. Paitatiski kasaan. Auto parkkiin ja ihmettelemään.

Aika tuntuu kuluvan normaaliakin hitaammin jopa Turun mittakaavassa. Älkää toki ymmärtäkö väärin. En vihaa Turkua vaikka siltä voisi vaikuttaa. En vain suuremmin pidä paikasta. Menettelee.

Peukalot pyörii ja ihmetellään. Soundcheckit venyy ja vanuu.

Ovet pitäisi aueta klo2030, mutta ovet on kiinni ja oven takana olisi jonossa jopa 8 ihmistä.

Nyt mietityttää.

Ovet aukeaa lähempänä klo21 ja porukka kävelee sisään, kun soundcheck on vielä käynnissä.

Kovaa Rasvaa aukasi illan ja tiukastihan avasivatkin!

Perkele millä voimalla nuo neidit ja Itkonen pistää menemään. Törkeetä kaahaamista ja Kerttu huutaa keuhkoja pihalle. Ihan helvetin hyvä!
Tämän suosittelen tarkistamaan livenä jos tilaisuus siihen tulee.

Medeian touhuja en olekkaan pariin vuoteen seurannut.
Abandon All-levyn tiimoilta bändiä tuli nähtyä moneenkin otteeseen ja livenä meno oli aivan käsittämättömän kova.
Nyttemin uuden levyn ja uuden laulajan myötä kiinnostukseni seurata heidän touhuja oli laskenut aika radikaalisti, mutta pakko sanoa, että se mikä paitatiskille kuului ja pikaisesti, kun kävin katsomassa niin toimihan tuo taas!

Time for some Rotten Sound.

Porukkaa on valunu jo saliin Turku/Kesä/Keskiviikko-yhdistelmästä huolimatta reippaasti ja tunnelma oli kuuma.

Rotiskot nousee lavalle ja seuraava puol tuntinen olikin sellasta löylytystä, että oksat pois.

Rytmihäiriön aikana salissa on varmaa 350+ ihmistä ja meininki on loistava!

Alusta loppuun bändi vetää tiukasti ja yleisö komppaa lauluissa läpi koko setin.

Keikan jälkeen olikin sitten hetkellinen ryysis paitatiskillä ja sen jälkeen alkoikin pakkaamisprojekti tiskillä ja sen jälkeen lavalla.

Klubi alkaa tyhjenee ja kamat on pitkälti kasassa.

Bäkkäriltä on kaljat juotu. Kenelläkään ei ole kiire mihinkään joten bändi suuntaa alakerran baariin.

Itse suuntasin hakemaan autoa pihalle.

Tässä tuli eräs "tyhmän"puoleinen ahaa-elämys itsellä, kun ei ollut jano enkä jaksanut mennä muuten vain baariin norkoilemaan, niin rupesinkin siinä sitten yksistäni kantamaan kamoja pikkuhiljaa alas ja autoon.

Tietenkin onnistuin siinä sitten jollain rusauttamaan polven paskaks, mutta eipä tuo menoa paljoa hidastanut.
Ville ja Mitja tulikin jo sitten auttamaan ja loadout hoitui sitten nopeasti.

Tämän jälkeen alkoi ihmisjahti. Metsästä ihmiset kasaan ja kerää heidät kyytiin.

Tämä on aika jännä projekti haha!

Porukka oli pääsääntöisesti kasassa ja menossa. Mitja ja Pyry lähti hakemaan ruokaa ja hetken päästä menin itsekkin. Itse päätin syödä samantien ja Jannen haettua ruokansa se hetki muuttuikin sitten piknikiksi. Piknik ammuyöllä Turun keskustassa vesisateessa. Tehty. Oletko itse kokeillut? Suosittelen.

Mahtava reissu jälleen. Seuraavana olikin sitten LPRHC-fest parin päivän päästä.