lauantai 22. marraskuuta 2014

Pohdiskelua.

Aina sillointällöin tulee eksyttyä katsomaan tai lukemaan juttuja joistain menneistä keikoista. Joka kerta niistä syntyy omanlainen haikeus siitä, että on syntynyt niin sanotusti väärään aikaan.

Sepultura 96 Messilässä. Darkthrone 91 Kasisalissa. Giants Of Rock 88-91. Läjäpäin keikkoja Lepakossa, Vuoritalossa, Factorylla, Darksidellä, Torvessa, Kasisalilla, Lutakossa, Turussa Tvo/klubi/säätämö, Tampere Vastavirta/klubi/mitäniitänytonollu, Helsingin monet paikat jotka on tai ei enään ole.

Jostain syystä mikä voi toki olla ihan omassakin päässä tuntuu, että tietyllä tapaa vuoden 2006 jälkeen keikkatarjonta on lässähätänyt ihan totaalisesti. Missä on Evil Angel, Horna, Sacrilegious Impalement, Behexen, Goatsodomy ja tieskuinkamonet kovat kotimaiset sekä kovat ulkomaiset bändit jotka tuntu sillon kiertävän Suomea jatkuvasti ja pyörivän tässä Lahden lähimaastoilla?

Olen toki äärimäisen tyytyväinen omaan tilanteeseeni ja koitan käydä keikoilla mahdollisimman paljon. Toki toivon että tarjolla olisi reilusti enemmän metallia. Toinen mikä aiheuttaa säännöllisin väliajoin lippujen hinnat jotka tuntuu nousevan jatkuvasti.
Helsinkiin, Jyväskyläään tai Tampereelle vois lähteä mielelläään useamminkin katsomaan keikkoja, ku niissä nyt on aika usein hyviä keikkoja tarjolla, mutta jos ajattelisi maksavan sanotaan n 30€ (esim At The Gates tässä juuri viime aikoina) jokaisesta keikasta ja siihen päälle vielä omat kulkemiset sinne ja takaisin, niin suunnilleen 60€ per reissu siinä menis ja niitä jos olis useampi kuussa niin ei sitä paljon syödä tarvitsisi.

Festareillakin tuntu olevan jatkuvasti parempi tarjonta vielä 2006, kun mitä niillä on nykyään.

Mutta ei pidä valitaa vaan nauttia siitä mitä on tarjolla. Ens viikolla sentään tarjolla Mantaria ja Unkindia kaks iltaa putkeen.

lauantai 15. marraskuuta 2014

Cut To Fit. Torvi, Lahti 13.11.14

Cut To Fit ja mahdollisesti viimeinen keikka Torvessa pariin vuoteen.
Johan nyt on, ku kaikki mun bändit tekee tälläsiä temppui.

Sama setti kuin viime keikalla paitsi tällä kertaa kuultiin yksi uusi biisi jonka jätkät oli tehny soundcheckissä!!

Jos joku ei petä livenä niin se on Cut To Fit. Torstai-ilta Torvessa ja katsojia joku 20+ ja keikka vedetään 130km/h lasissa silti. Nää uudet biisit kuullostaa epäilemättä siltä, että seuraava levy tulee olemaan varmaan kovin läjäys tällä vuosituhannella. Olis se hienoa jos joku asioista päättävä ihminen ottais kuuleviin korviin tuon tulevan levyn ja jätkät sais vihdoin ansaitsemansa kunnian.

Tässä on oikeasi sellainen bändi mistä huomaa samantien, että se on symbioosi. Lavalla tuo kolmikko on täysin omassa elementissään ja lavan ulkopuolella mitä mahtavimpia ihmisiä mitä tiedän.

"Vasen käsi harhauttaa ja oikea varastaa..."




Rytmihäiriö. Bar15, Seinäjoki. 8.11.14

Vuoden viimeinen Rytmihäiriön keikka...
Tähän reissuun lähdin ristiriitaisin tuntein. Reissuun lähtö on mielestäni aina älyttömän hienoa ja odotan sitä innolla, mutta tässä oli kuitenkin kaihon harmaa pilvi päälläni.
Eipä siinä murehtiminen auta.

Aikasemmat kokemukseni Seinäjoesta rajoittuu 2013 Provinssirockiin jolloin silloinkin pysyin pääasiallisesti festarialueella taikka sitten majoituksessa. Olis voinnu toki tutkia mestoja, mutta artistikattaus piti alueella.
En siis tiedostanut tarkalleen muutenkuin google mapsin, navigaattorin ja osoitteen avulla mihin ollaan menossa. Varttibaari löytyi ja kävi klassinen vitsi. Sen kerran kun ollaankin jossain ajoissa, niin baarin henkilökuntapa ei ollut haha! Eipä siinä. Auto takapihalle ja Destruction pauhaamaan.

Kamat sisään ja ihmettelemään. Tässä baarissa merchipöydän sijoittelu oli sinänsä nerokas, kun oli hyvin valaistu ja näin, mutta se oli kuitenkin melkein lavalla joten not so good. Syömään ->

Paikalle valuu jos jonkinmoistakin väkeä ja keikka oli jo ennakkoon loppuunmyytykkin!
Myynti kävi kohtalaisesti ja eräällä hetkellä sain hämmennyksekseni asiakkaaksi kaksi herrasmiestä joiden elämän aatteet eivät sitten millään kohtaa vastaa Rytmihäiriön mietteitä ja herrathan saivat kuulla lavalta mielipiteitä kansallissosialimistaan.

Järkkäri valitsi itselleen ihmeellisen paikan. Seisoi eturivin edessä keskellä lavaa!? Unen kehotuksesta huolimatta ei meinannut suostua siirtymään. Pienellä painostuksella sitten älysi tehdä siirtonsa sivummalle.

Tunnelma oli erittäin intensiivinen ja läkähdyttävän kuuma. Yleisö oli kuin myrskyinen meri ja Une kokeili surffailuakin. Erittäin hyvä lopetus tälle keikkavuodelle.

Keikan jälkeen siitä kamat kasaan ja hengaillaan suurenmoisella bäkkärillä (kuvat 1&2) josta sitten osa porukasta suunnitteli siirtymistä yökerhoon ja osa porukasta jatkoille yöpymispaikkaan Rytmikorjaamolle.

Jatkobileet Rytmikorjaamolla sisältää saunomista ja viimeisen pilkun jälkeen loppu porukkakin saapuu pääkallopaikalle hoitamaan loppubileet. Tässä kohtaa nauran itselleni, kun pitäisi saada jätkät hereille parin tunnin päästä. Jännä prosessi tiedossa, mutta bileet oli omalta osalta ohi...tai niinhän mä luulin.

Herätys soi kolmen tunnin kuluttua, mutta nukuttua tuli ehkä 1½h. Omat kamat kasaan ja autoon. Kylmä ilma herätti mukavasti, mutta muiden herättäminen ahdistaa aina.
Janne löytyi sovitusta paikasta check! Ande ja Otto alakerrasta check! Vaan missä helvetissä on Une?!
Kolme kerrosta. Seitsemän huonetta. Käyn kaikki läpi moneen kertaan. Ei jälkeäkään vaikka tavarat on alakerran huoneessa. *missäperkeleessäsehemmooikeinon?!?!?!?!"
Eräästä ovesta pääs käytävälle jota en ollut tarkistanu. Päätin kurkata sinne eikä mitään. MISSÄ!?!?!

Jätkät alkaa heräilee ja keräilee kamoi. Ihmetellään siinä yhtä ja toista. Koitetaan soittaa Unelle. Ei mitään...
"Pitääkö se lähteä ilman sitä vai mitä tässä tehää?" No kerta viel kiellon päälle. Yläkertaan ja kaikki huoneet läpi: ei näköhavaintoa. Ei edes hajuhavaintoa.
Alakerta: sama homma. PERKELE!!

Loppujen lopuksi se herra solisti sitten löytyikin sieltä pimeältä käytävältä ihme mutkalla nukkumassa. Potku perseelle ja autoon! Kotimatka oli piiiiiiiiitkä ja harmaa.

Kiitos Rytmihäiriö ja Kiitos Ville sekä Jussi! Oli taas ihan käsittämättömän hieno keikkavuosi. Ei millään jaksais oottaa seuraavia reissui. Majavassa nähdään!









torstai 6. marraskuuta 2014

Rytmihäiriö + Cut To Fit. Rokbar, Turku 1.11.14.

Tähän reissuun lähtiessä oli taas pieni jännäri, että millä autolla lähdetään. Vaikka meille oli informoitu, että autossa on tavaratilaa reilusti, niin todellisuus olikin vähän eri, mutta kyllähän melkein kaikki tavarat saatiin takatilaan kahta paitalootaa lukuun ottamatta mahtumaan. Takasin lähtiessä nekin meni sinne hah!

Takasin asiaan.

Turkuun ajellessa otettiin perinteinen pysähtyminen Lohjan abc:llä jossa sitten oltiin itseasiassa samaan aikaan Cut To Fit:in poikien kanssa. Jostain syystä oletin, että jätkät olis ollu jo Turussa, mutta siellähän ne olikin vasta. Matka jatkuu ->

Turkuun päästessä Rokbarin henkilökunta oli jopa yllätävän skarppina ja auttavaisena paikalla. Mukava homma! Auto parkkihalliin ja kamat sisään. Cut To Fit:kin saapuu näillä hetkillä mestoille.

Perusmeininki. Soundcheckit ja syömiset ynnämuuta. Osa bändistä lähtee tarkistamaan meininkiä Tinatuoppiin ja itse jatkan matkaani Rokbarin kasailemaan omaa työpistettäni. Sain myöskin hoitaa Cannibal Accidentin ja Cut To Fitin myynnit.

Tällä reissulla saimme erittäin erityisen ja erikoisen lahjan eräältä henkilöltä. Arvostus on suuri tuolle lahjalle, mutta ei siitä sen enempää tässä.

Cannibal Accident aloittaa illan. Ensimmäistä kertaa näin nyt tuon bändin niin sanotusti kunnolla ja olihan se livenä ihan hauskaa mättöä. Levyltä en vain saa tuohon sitten mitään otetta.

Cut To Fit. Ei toi bändi vaa ikinä petä.
Vetivät halloweenin kunniaksi tämän keikan "budjetti-Slipknottina" ja uudet biisit kuullosti jopa paremmalta, kuin edellisiltana Torvessa. Turku toimii tälle bändille. Sen sanoi jopa Jere itsekkin.
Oli kyllä suuri ilo, kun sain järkättyä jätkät tuonne meuhkaamaan. Mikä olisi sen parempaa kuin kaksi omaa lempibändiä samalla keikalla?

Rytmihäiriö tulee ja tuo tullessaan Gambinasateen!
Tässä illassa on jotain erikoisen hienoa, kun kaikki bändit kuullostaa hyvältä, soitto kulkee ja kaikilla on hauskaa. Pitti pyörii. Joku onnistuu viiltämään pitissä kätensä auki ja verta roiskuu. Nyt jos koska on kunnon halloween meininki!
Jostain syystä setti tuntui pidemmältä kuin aikoihin, mutta silti tunnelma on katossa koko ajan.

Keikan jälkeen peruskuviot: kamat kasaan ja ihmettelemään milloin lähdetään.
Backstagen puolella oli pieni väliselkkaus, kun eräs henkilö päätti yrittää pölliä meiltä levyjä. Vein kyseisen henkilön järkkärille, mutta tästähän saatiin hyvä vartin turha vääntö. Luulis, että uskotaan helpommin sitä henkilöä kenellä on oikeus pyöriä bäkkärillä ja kuka on vastuussa merchandisesta eikä varastamisesta syytettyä kännistä hahmoa. Noh ulos se joutu joka tapauksessa ilman levyä.

Lähtö Turusta oli pitkähkö, mutta mikäs siinä toisaalta. Ei sitä hermostumalla voita mitään tässä touhussa.

Selostus kahdelle viimeiselle kuvalle:
Mystinen siirtyminen etupenkille.
Etupenkin ratkiriemukas seura.

Nyt sitten 8.11. Seinäjoki ja Bar15 sekä vuoden viimeinen Rytmihäiriö keikka. Vähän on haikeet fiilikset.










tiistai 4. marraskuuta 2014

Cut To Fit. Torvi. 31.10.14.

Halloween. Torvi. Cut To Fit ja Bob Malmström!

Vaihteeks katsojan paikalla. Käytiin Visan ja Juuson kanssa katsomassa Halloween halloweenin kunniaksi elokuvateatterissa ja sen jälkeen olikin aika suunnata Torveen vaikka matkakumppanit pettivätkin ja suuntasivat toisaalle...bastards...

Cut To Fit avas illan. Settilista koostui pelkästään uusista biiseistä joista osa oli vasta noin viikon vanhoja joten mokat anteeksi annettakoon.
Biisit kuullostivat juurikin siltä kaaotiselta ja pahoinvoivalta pallolta mikä tuo bändi onkin ja täten jään odottamaan uutta levyä enemmän kuin innoissani!
Erinomaisia biisejä.
Then Came Bronson oli illan toinen akti.
En osaa sanoa tuosta bändistä oikein juuta enkä jaata. Hämmentävä kokonaisuus ja omituinen laulaja siihen päälle viellä. Levyltä en usko tuon toimivan itselle, mutta olihan se hauskahko liveakti.

Bob Malmström. Bättre folk.
Porvarit tehneet paluun tänne ja tarjoavat tuttua pään aukomistaan.
Livenä tuo bändi on kyllä parhaimmillaan. Jokainen kaupunki saa kuulla oman osuutensa paskuudestaan ja yleisökin käydään läpi siinä. Mahtavuudesta huolimatta nälkä ja väsymys vei voiton.

Grillin kautta kotiin.