Rytmihäiriö. Hämeenlinna, Suisto-Klubi. 25.10.14

Tuplajuhlailta: Omalta osaltani Rytmihäiriön keikka nro 70 ja Villen viimeinen keikka meidän matkassa tänä vuonna. Iso kiitos Villelle kaikesta oli ihan helvetin hienoi reissui taas ja hauskaa. Otetaa uusiks!

Keikkareissu alkakoon tällä kertaa auton metsästämisellä. Tarkasta sijainnista ei ole tietoa, mutta about osoite on.
Autohan löytyi, mutta hauskasti sakkolappu lasissa. Eipä meidän siitä tarvinut murehtia, mutta hyvät naurut siitä sai. Lauantaina nopeita parkkipirkkoja Helsingissä.

Jätkät kyytiin ja treenikselle. Sieltä sitten keulakohti Hämeenlinnaa ->.

Hämeenlinna on kryptinen kaupunki. Joka kerta, kun siellä olen käynnyt ja pyörinyt niin se paikka muuttuu aina. Koskaan siellä tunnu löytävän itseään helposti mihinkään, mutta silti se menee helpohkosti. Hämmentävää.

Kamat Suistolle, kasaan ja checki. Näiten jälkeen lähetään etsimään ruokapaikkaa keskustasta ja matkalla Circuksen kohilla Remu & The Hurriganesin keikkapaku. Olivat vissiin hekin tulleet juuri paikalle.
Ruokapaikaksi löydettiin eräs thai-ravintola jossa annokset oli erittäin jees. Enpä ollut aikasemmin nähnyt friteerattua porkkanaraastetta.

Takasin keikkapaikalle ja asiaan:
Suistolla siinä meillä oli tovi aikaa joten soittajat otti pientä ruokalepoa. Basistit meni tiskille.
Lämppärinä oli Jyväskyläläinen thrash-bändi: Inkvisitor. Kohtalaisen energistä mättöä. Ihan piristävä uus tuttavuus ja mukavia hemmoja.

Rytmihäiriön ottaessa lavaa haltuun yleisössä oli ihan kiitettävästi väkeä ja tunnelma alkoi olemaan tuttu ja epäturvallinen. Suisto-klubi on mielestäni kyllä erittäin suosillinen keikkapaikka Rytmihäiriölle ollut ainakin näillä kolmella/neljällä keikalle mitä olen nähnyt tuolla.
Porukkaa lentelee, kaatuilee, kiipeilee tuoleilla/pöydillä/lavalla ja tiesmissä. Meno on siis kohdillaan!
Tietty siellä joku älypää oli joukossa mukana räkimässä lavalle. Miksi?

Keikka oli kokonaisuudessaan erittäin hyvä ainakin omasta mielestäni sekä bändin osalta, että yleisön osallistumiseltakin. Joten tästä on hyvä siirtyä tiskin ääreen juhlistamaan Villeä ja sulkemisajan jälkeen suunnata kohti kotia.

Hyvä reissu. Vielä olis jäljellä Turku (+CUT TO FIT) ja Seinäjoki. Nää loppuu kesken perkele.

E: Kuvissa mukana todistusaineistoa eräästä Suomen pienimmästä bäkkäristä mitä itse olen nähnyt.

Rytmihäiriö. Loivarrock, Loimaa. 18.10.14.

Heimolinna, Loimaa. Enpä olis uskonu tuollakaan olevani keikalla.

Helsinkiin kello neljäksi paikallistamaan auto ja sitemmin pakkaamaan se.
Aikataulut pitää suhteellisesti paikkansa ja hommat etenee mukavasti. Ei muuta kuin keulakohti Loimaata!

Pelipaikoille saavutaan jopa luultua aikasemin joten kerettiin katsomaan melkein kokonaan Morbid Evilsin keikka. Soittihan ne vissiin kaks biisiä puolessa tunnissa.
Loistavan kuuloista louhintaa oli kyllä joten tämä menee jatkoon!

Keikkapaikkanahan tuo oli potentiaalinen, mutta parannettavaa olisi ja paljon. Vertauskohteena käyttäisin Tuskasta tuttua kattilahallia.

Morbidien jälkeen lavan valtaa kolme vai neljä bändiä joista en ole kuullut aikaisemmin mitään, enkä tosiaan vieläkään tiedä niistä mitään. Jotain mölyähän sieltä kantautui korviin, mutta mitään jäännyt mieleen.

Rotten Sound.
Tätä kanssa kelpaa aina katsoa livenä. Siinä löytyy aina se vastaus minkä haluaisin tarjota ihmisille jotka kysyy: "miten sä voit kuunnella jotai grindcorea?". Ei sitä voi selittää. Se täytyy tuntea ja kokea ymmärtääkseen sen. Samoin kuin kaikki jumittelumusa tai melkeinpä mikä vaan musiikki.

Rytmihäiriö.
Curimuksen ja Rotiskon jälkeen yleisöstä alkoi jo valua porukkaa pois joten sali oli noh puolillaan varmaan aloittaessa. Lavamiksaaja ei ollut ihan perillä toimikuvastaan ja keskittyi juomaan Gambinaa sen sijaa, että tekisi hommiaan.
Yleisönpuolellakin ääni oli aikamoista puuroa, mutta ei se porukkaa näyttänyt haittaavan.
Keijo sanoikin äänimaailmasta hyvin: "ihan kun olis akvaariossa soittanu."

Keikan jälkeen laitettiin siitä kamat ripeästi kasaan ja bäkkärillä hengailun jälkeen lähettiin suuntaamaan kotia kohti.

Erittäin mukava reissu, mutta ei tässä tällä kertaa ollut kovin kummosesti kerrottavaa.

EI MUTTA! Tulikin mieleen. Paikalla oli sanotaan noin 150-200 väliltä ihmisiä ja ea-henkilökuntaa oli kymmenkunta sekä järjestyksenvalvojia oli varmaan toistakymmentä. Ikä vaan heillä oli siinä 65+ haha!
Heidän illan tärkein tehtävä vissiin oli takavarikoida kahden järkkärin voimin yksi taskumatti kolmen koplalta. Jännä ilta!

Coltsblood. Torvi 15.10.14

Torvessa tapahtuu jotai mielenkiintoista pitkästä aikaa.
Coltsblood vetää ensimmäisen ulkomaan keikkansa ikinä ja lämppäämässä oli Woodrue sekä Horse Latitudes.

Kerrotaanpa illan tapahtumat lyhyen ytimekkäästi.

Woodrue on livenä erittäin mielyttävä bändi. Lujaa, likaista, rosoista, tunkkaista eli stoner sludgea parhaimmillaan. Tätä kattois livenä useamminkin.

Horse Latitudes. Hyvä bändi, mutta erittäin kiero. Ei huono ollenkaan.

Coltsblood oli itselle vielä suhteellisen tuore tuttavuus, kun en tarkoituksellisesti kuunnellut bändiä pahemmin etukäteen ennen keikkaa.
Keikka oli ihan mielettömän kova kaikin puolin. Musiikki valtasi ajatuksenvirran täysin ja selkäytimessä meni monet kylmät väreet. Jotain mystistä tässä siis oli!

Keikka oli itseasiassa niin kova, että mietittiin Juuson kanssa lähtevämme perjantaina Helsinkiin, mutta raha- ja terveystilanteiden takia jouduttiin perumaan lähtö. Harmi sinänsä, kun tätä todellakin katsoisi useammin.

Rytmihäiriö ja keskiviikon Coltsblood.

Tänään lähdetään Rytmihäiriön kanssa Loimaalle Loivarrockiin,

Käytiinpä aikasemmin viikolla Juuson kanssa Torvessa kattoo Coltsbloodia, mutta näistä lisää sunnuntaina.

Rytmihäiriö. House Of Rock, Kouvola. 03.10.14

Kouvostoliittossa pitkästä aikaa!

Otin Juuson Nastolasta kyytiin ja suunnattiin Kouvolaan. Mentiin paikan päälle etuajassa jotta kerettiin tutkailemaan tuota mysteeristä kaupunkia. Outo paikka se on vieläkin, mutta hyvää pitsaa sieltä saa!

Siirryttiin ennen kuutta House Of Rockiin odottelemaan, että jätkät tulee paikalle.
Harvoissa paikoissa lähes koko baarin henkilökunta tulee tervehtimään. Nyt oli poikkeustilaus ja hämmennyin tästä tervehtimisen määrästä. Mukavia ihmisiä, mutta niillä oli hirveesti kysyttävää ja ihmeteltävää asioista joista en tiennyt mitään saatika sitten lämppäribändin asioista joista kyselivät myöskin.

Jätkät tuli paikalle joten kamat lavalle ja kasaan. Seinällä bongattiin hieno valotaulu jossa oli sekahaku, miesten haku ja naisten haku-laatat. Pakkohan se oli kokeilla toimiiko se. Toimihan se joten se otettiin käyttöön illan aikana.
Soundcheckin aikana yleisössä oli iloinen ja humaltunut natiivi joka huuteli väliin kaikkea: "keep on rocking!" yms hauskaa. Veikeä vekkuli!

Soundchekin jälkeen jätkät lähti syömään ja me suunnattiin Juuson kanssa tutkimaan paikallista liikehdintää kaupungilla perjantai-iltana. Kuolluttahan siellä on.

Kello lähestyy yhdeksää joten me suunnataan takasin paikalle kasaamaan merchipöytää.

Curimus oli lämppärinä, mutta ohittakaamme heidän osuus tällä kertaa.

Muistelin hämärästi, että kyseisessä keikkapaikassa oli pittikielto ja jännityksellä odotin mitä keikan aikana tapahtuu. Aika vaisua toimintaa siinä oli puolisen keikkaa yleisön puolesta.
Merchipöytä, kun oli "stageleftissä" niin Otto sai jossai välissä hyvät naurut settinsä takana, kun huomasi minun löytäneen jostain rumpukapulat ja naputtavan biisien mukana jalkoihini.

Tässä kohtaa havaitsin yleisössä kasvavaa liikehdintää ja sen huomasi myöskin järkkärit jotka sujahti haukkana paikalle poistamaan aloittajaa.
Une bongas saman lavalta ja hetken päästä Villen kanssa laskettiinkin, että lavalta puuttuu yks artisti.
Une otti ja lähti pittiin repimään aloittajaa takasin ja tovin kulutta poket yritti erehdyksissä viedä laulajaa ulos!
Tämän jälkeen huomasinkin, kun Une otti ja taklas järkkärin kumoon. Haha hulvatonta!

Järkkäri jopa haki lisävoimia, mutta ei ne sieltä ketään ulos saannut!
Biisin loputtua Une rupes sitten valistamaan lavalla, että pitti pyörii eikä ketään viedä ulos tai keikka loppuu. Järkkärit sitten ymmärs tilanteen ja jäi reunoille vahtimaan ettei pitti leviä jokapuolelle.

Vikan biisin aikana Ottoa vissiin rupes ärsyttämään haljennut pelti jolloin rummuissa kiinni ollut vesuri irroitettiin ja pelti sai kokea kolme surmanlyöntiä.

Keikka koki loppua myöten mahtavan kasvun joten yllätysencorena kuultiin "perjantaina juostiin".

Kelpo ilta! Seuraava pysäkki onkin sitten Loimaalla 18.10. Loivarrock!!

Rytmihäiriö

Tänään pienen tauon jälkeen katsotaan miten Kouvostoliitossa hoidetaan juominen.